Problembaserat lärande

URI:

Property	Value	Sources
abstract	Assim, várias propostas de modelos inovadores de ensino-aprendizagem surgiram e entre elas a a metodologia intitulada Problem Based Learning (PBL) ou Aprendizagem Baseada em Problemas ou ABP que foi bastante aceita no meio académico e, na actualidade é reconhecida como o que há de mais moderno no ensino superior é um método educativo surgido na Universidade de Maastricht, e com maior implementação na Universidade McMaster. Estabelece uma estratégia pedagógica centrada no aluno, onde se procura que este aprenda por si próprio. O delineamento é elementar. Os docentes expõem um caso para estudo aos estudantes. De seguida, os estudantes, estabelecidos em grupos de trabalho, identificam o problema, investigam, debatem, interpretam e produzem possíveis justificações e soluções ou resoluções, ou recomendações. A ABP tem como base de inspiração "os princípios da escola activa, do método científico, de um ensino integrado e integrador dos conteúdos, dos ciclos de estudo e das diferentes áreas envolvidas, em que os alunos aprendem a aprender e se preparam para resolver problemas relativos a sua futura profissão". Penaforte complementa essa definição lembrando que a busca das origens filosóficas da ABP encontra suas raízes na teoria do conhecimento do filósofo americano John Dewey, que se afirma entre o último decénio do século XIX e o terceiro decénio do século XX por meio de movimentos como a Escola Nova e o movimento activista. Tal como o método de Harvard, o método ABP é um método activo, de construção da aprendizagem, baseado no estudo de casos/problemas. Neste método, o problema é utilizado como estímulo à aquisição de conhecimento e compreensão de conceitos. Com a evolução do currículo, a resolução de problemas permite também ao aluno desenvolver maior capacidade na resolução de problemas. O método ABP uma estratégia formativa através da qual os alunos são confrontados com problemas contextualizados e pouco estruturados e para os quais se empenham em encontrar soluções significativas. Sendo também um método que ocorre muitas vezes em grupos, a Aprendizagem Baseada em Problemas permite desenvolver o pensamento crítico dos alunos e construir, em conjunto, soluções mais criativas e novos caminhos já que surgem do trabalho conjunto, mais rico. O problema é o ponto principal num processo de ABP, já que serve de estímulo para a aprendizagem. «É importante que o contexto seja real de modo a que o aluno se sinta envolvido no problema e que a colocação das questões iniciais seja orientada pelo professor. Para funcionar é ainda necessário que o aluno possa ter acesso a fontes de informação, embora estas possam não lhe ser previamente fornecidas, fomentando a pesquisa e selecção de informação. A partir daí, cabe ao aluno estruturar a sua própria aprendizagem, partilhando ideias e informação no seio de um pequeno grupo, sendo o trabalho de grupo essencial para este processo. Sendo também um método que ocorre muitas vezes em grupos, a Aprendizagem Baseada em Problemas permite desenvolver o pensamento crítico dos alunos e construir, em conjunto, soluções mais criativas e novos caminhos já que surgem do trabalho conjunto, mais rico. O problema é o ponto principal num processo de ABP, já que serve de estímulo para a aprendizagem. «É importante que o contexto seja real de modo a que o aluno se sinta envolvido no problema e que a colocação das questões iniciais seja orientada pelo professor. Para funcionar é ainda necessário que o aluno possa ter acesso a fontes de informação, embora estas possam não lhe ser previamente fornecidas, fomentando a pesquisa e selecção de informação. A partir daí, cabe ao aluno estruturar a sua própria aprendizagem, partilhando ideias e informação no seio de um pequeno grupo, sendo o trabalho de grupo essencial para este processo. No final deve haver sempre uma discussão/reflexão relativa às conclusões da investigação, culminando o processo numa apresentação oral e/ou por escrito.	G1
abstract	Bestand:Portal. svg Portaal Onderwijs Probleemgestuurd onderwijs of PGO is een pedagogisch concept van "actief leren" dat werd ontwikkeld aan de McMaster Universiteit in Hamilton, Ontario, Canada. Het wordt vooral toegepast in het hoger onderwijs, maar vindt ook zijn toepassing in andere opleidingssituaties, zoals het volwassenenonderwijs, de lerarenopleidingen en in het middelbaar onderwijs.	G1
abstract	Dans l'apprentissage par problèmes (APP) (en anglais problem-based learning, PBL), les apprenants, regroupés par équipes, travaillent ensemble à résoudre un problème généralement proposé par l'enseignant, problème pour lequel ils n'ont reçu aucune formation particulière, de façon à faire des apprentissages de contenu et de savoir-faire, à découvrir des notions nouvelles de façon active (il s’instruit lui-même) en y étant poussé par les nécessités du problème soumis. La tâche de l'équipe est habituellement d'expliquer les phénomènes sous-jacents au problème et de tenter de le résoudre dans un processus non linéaire. La démarche est guidée par l'enseignant qui joue un rôle de facilitateur. Le concept a été développé par la faculté de médecine de l’Université McMaster de Hamilton en Ontario dès 1970. Ceci est différent d’une étude de cas ou d’une résolution, en ce sens que l’on ne donne pas forcément de solution.	G1
abstract	El Aprendizaje Basado en Problemas (ABP o PBL, Problem-based learning) es un método docente basado en el estudiante como protagonista de su propio aprendizaje. En este método, el aprendizaje de conocimientos tiene la misma importancia que la adquisición de habilidades y actitudes.	G1
abstract	Ongelmalähtöinen oppiminen, (engl. problem-based learning, PBL), on aktiivisen oppimisen menetelmä, josta nykyisin käytetään useimmiten suomennosta ongelmaperustainen oppiminen tai -pedagogiikka. Suomessa sitä käytetään jo varsin laajasti sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa Ongelmaperustaisessa opiskelussa opiskelijat kirjojen ylenmääräisen lukemisen sijasta ratkovat esimerkiksi työelämässä vastaan tulevia käyttötapauksia. Näin luettua ja opiskeltua tietoa päästään soveltamaan käytännössä ja näin opiskelu voi olla mielekkäämpää, tämä on ongelmaperustaisen opiskelun suurin etu. Ongelmaperustaista oppimista käytettäessä opiskelijat työskentelevät pienissä ryhmissä, ja itse opiskelu tapahtuu avoimia kysymyksiä asettamalla. Opettajan rooli on pienryhmätyöskentelyn eli tutoriaalin ajan toimia opiskelun ohjaajana eikä tarjota valmiita vastauksia. Ongelmaperustaisen oppimisen menetelmä on kehitetty tutkimalla ihmisen kognitiivisia ominaisuuksia. Menetelmässä hyödynnetään muun muassa yksilön olemassa olevan tiedon palauttamista, tiedon prosessointia ja järjestämistä semanttiseksi verkoksi. Ongelmalähtöinen opiskelu kehittää opiskelijan itseohjautuvuutta ja yleisiä työelämävalmiuksia. Koko prosessin ajan opiskelija joutuu myös arvioimaan omaa ja vertaisopiskelijoidensa työtä. Suomessa ongelmaperustaista oppimista on tutkittu muun muassa ProBell-tutkimusryhmän parissa, ja valtaosa suomenkielisistä PBL-kirjoista on Tampere University Pressin julkaisemia. Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan asiantuntija- ja täydennyskoulutusyksikkö Eduta-instituutti on alan johtava kouluttaja Suomessa. Se toteuttaa sekä laajoja PBL-koulutuskokonaisuuksia että lyhyempiä peruskoulutuksia ja oppilaitoskonsultointeja. Eduta-instituutti järjestää vuosittain sekä kansallisia että kansainvälisiä PBL-konferensseja yhdessä Probellin kanssa. ProBell on vuonna 2000 perustettu tutkimusryhmä, joka on saanut rahoitusta Suomen Akatemialta. Vuonna 2007 tutkimusryhmän aloittamaa työtä jatkamaan perustettiin Ongelmaperustaisen oppimisen seura ProBell ry. Se on avoin kaikille ongelmaperustaisesta oppimisesta kiinnostuneille.	G1
abstract	Problem-based learning (PBL) is a student-centered instructional strategy in which students collaboratively solve problems and reflect on their experiences. It was pioneered and used extensively at McMaster University, Hamilton, Ontario, Canada. The Materials department at Queen Mary, University of London was the first Materials department in the UK to introduce PBL. Characteristics of PBL are: Learning is driven by challenging, open-ended problems. Students work in small collaborative groups. Teachers take on the role as "facilitators" of learning. Accordingly, students are encouraged to take responsibility for their group and organize and direct the learning process with support from a tutor or instructor. Advocates of PBL claim it can be used to enhance content knowledge and foster the development of communication, problem-solving, and self-directed learning skill.	G1
abstract	Problembaserat lärande (PBL; tidigare ofta problembaserad inlärning, vars förkortning PBI dock inte var kompatibel med engelskans Problem-Based Learning) innebär att inlärningen är baserad på fallstudier och problemlösning, istället för föreläsningar och självstudier. Vid problemlösning skall eleven själv aktivt söka information, istället för att få sammanhang förklarade av en lärare. Inom PBL föredrar man också att genomföra kunskapskontroller på annat sätt än genom vanliga skriftliga prov. Metodiken utvecklades i mitten av 1960-talet vid McMaster University i Hamilton, Ontario, Kanada, och i Sverige används pedagogiken bland annat vid Läkarutbildningen vid Lunds Universitet Hälsouniversitetet, Miljövetarprogrammet och Lärarutbildningen i Norrköping samt Psykolog- och Civilingenjörsprogrammen i Informationsteknik vid Linköpings Universitet Lärarhögskolan i Malmö Sveriges lantbruksuniversitet i Uppsala Lärarutbildningen vid Luleå tekniska universitet. Uppsala Universitet Skydd mot olyckor vid Myndigheten för samhällsskydd och beredskaps skolor i Revinge och Sandö Odontologiska fakulteten i Malmö Utbildningsmetodiken används även på vissa gymnasiala friskolor. Några sådana skolor är Fryshusets gymnasium, Realgymnasiet och kunskapskolan	G1
abstract	Problembasert læring (PBL) er en pedagogisk model for læring, der eleven blir introdusert for et problem knyttet til et tema. Målet er at eleven skal finne frem til kilder på en hensiktismessig måte. Pionerskolen med denne pedagogikken var McMaster University, mens blant norske skoler kan man nevne John Bauergymnasene.	G1
abstract	Problembasiertes Lernen (PBL) oder auch Problemorientiertes Lernen (POL) auch Case Study Method ist eine Lernform, bei der zunächst ein Problem im Vordergrund steht, für das die Lernenden weitgehend selbstständig eine Lösung finden sollen. Die nachfolgenden Ausführungen sind vornehmlich auf den Einsatz in der Medizinischen Ausbildung bezogen, wo sich das PBL besonders bewährt hat und sich großer Beliebtheit (auf Seiten der Lernenden und der Lehrenden) erfreut. Das gesagte ist aber ganz überwiegend auf andere Bildungsbereiche übertragbar.	G1
abstract	問題導向學習(Problem-based learning)，簡稱PBL，是目前一種新的學習方式，透過簡單的生活實例，藉由小組討論、实际解决问题的方式，來達到自主學習的目的。目前許多醫學院校的醫學教育教改都朝著這個方向來進行。	G1
abstract	問題解決学習法（もんだいかいけつがくしゅう、Problem-Solving-Learning）とは、アメリカの教育学者のジョン・デューイがマックマスター大学の付属の実験学校で、社会科の授業の中で初めて試みた学習のやり方。教師が予め準備した授業案に従って学習するのではなく、与えられたたとえば「私たちの町」というテーマについて、個々の生徒が平素、疑問に思っていることについて、それぞれそれはどうしてだろう？と考えて、その答えが合っているかどうか、自分たちの足や頭、インタビューや実地調査をして、確認していく。もし、外れているなら、また新しい答えを仮説として立ててみる。その悪戦苦闘を繰り返す、試行錯誤のプロセスの中に、学習の目的があるし、またその過程そのものが学習といってもいい、とデューイは考えた。最終的に答え、正しい解決に到達したかどうかは、その過程に比べれば、重要ではない、と。 教師が準備し、設計したステップを踏んで学んでいく系統学習ではなく、生徒自身の自発性、関心、能動的な姿勢から、自ら体験的に学んでいく努力の価値を評価するということである。 人によっては、課題解決学習という言い方をすることもある。 そうした学習方法のひとつの具体例として、生徒自らが問題を作り、解くというものがある。	G1
hasPhotoCollection	http://www4.wiwiss.fu-berlin.de/flickrwrappr/photos/Problem-based_learning	G1
reference	http://docs.lib.purdue.edu/ijpbl/	G1
reference	http://interact.bton.ac.uk/pbl/	G1
reference	http://pbl.ist.psu.edu/	G1
reference	http://rea.ccdmd.qc.ca/en/pbl/	G1
reference	http://www.maastrichtuniversity.nl/web/Main/Education/EducationalProfile/ProblemBasedLearning.htm	G1
reference	http://www.materials.qmul.ac.uk/pbl/	G1
reference	http://www.ntlf.com/html/pi/9812/pbl_1.htm	G1
reference	http://www.udel.edu/pbl	G1
reference	http://www.worlddeer.org/Markwalker/new1inquiry.doc	G1
reference	http://www.wvsom.edu/applicants/pbl.cfm	G1
type	problem	G1
comment		G1
comment	Assim, várias propostas de modelos inovadores de ensino-aprendizagem surgiram e entre elas a a metodologia intitulada Problem Based Learning (PBL) ou Aprendizagem Baseada em Problemas ou ABP que foi bastante aceita no meio académico e, na actualidade é reconhecida como o que há de mais moderno no ensino superior é um método educativo surgido na Universidade de Maastricht, e com maior implementação na Universidade McMaster.	G1
comment	Bestand:Portal. svg Portaal Onderwijs Probleemgestuurd onderwijs of PGO is een pedagogisch concept van "actief leren" dat werd ontwikkeld aan de McMaster Universiteit in Hamilton, Ontario, Canada. Het wordt vooral toegepast in het hoger onderwijs, maar vindt ook zijn toepassing in andere opleidingssituaties, zoals het volwassenenonderwijs, de lerarenopleidingen en in het middelbaar onderwijs.	G1
comment	Dans l'apprentissage par problèmes (APP) (en anglais problem-based learning, PBL), les apprenants, regroupés par équipes, travaillent ensemble à résoudre un problème généralement proposé par l'enseignant, problème pour lequel ils n'ont reçu aucune formation particulière, de façon à faire des apprentissages de contenu et de savoir-faire, à découvrir des notions nouvelles de façon active (il s’instruit lui-même) en y étant poussé par les nécessités du problème soumis.	G1
comment	El Aprendizaje Basado en Problemas (ABP o PBL, Problem-based learning) es un método docente basado en el estudiante como protagonista de su propio aprendizaje. En este método, el aprendizaje de conocimientos tiene la misma importancia que la adquisición de habilidades y actitudes.	G1
comment	Ongelmalähtöinen oppiminen, (engl. problem-based learning, PBL), on aktiivisen oppimisen menetelmä, josta nykyisin käytetään useimmiten suomennosta ongelmaperustainen oppiminen tai -pedagogiikka. Suomessa sitä käytetään jo varsin laajasti sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa Ongelmaperustaisessa opiskelussa opiskelijat kirjojen ylenmääräisen lukemisen sijasta ratkovat esimerkiksi työelämässä vastaan tulevia käyttötapauksia.	G1
comment	Problem-based learning (PBL) is a student-centered instructional strategy in which students collaboratively solve problems and reflect on their experiences. It was pioneered and used extensively at McMaster University, Hamilton, Ontario, Canada. The Materials department at Queen Mary, University of London was the first Materials department in the UK to introduce PBL. Characteristics of PBL are: Learning is driven by challenging, open-ended problems. Students work in small collaborative groups.	G1
comment	Problembaserat lärande (PBL; tidigare ofta problembaserad inlärning, vars förkortning PBI dock inte var kompatibel med engelskans Problem-Based Learning) innebär att inlärningen är baserad på fallstudier och problemlösning, istället för föreläsningar och självstudier. Vid problemlösning skall eleven själv aktivt söka information, istället för att få sammanhang förklarade av en lärare.	G1
comment	Problembasert læring (PBL) er en pedagogisk model for læring, der eleven blir introdusert for et problem knyttet til et tema. Målet er at eleven skal finne frem til kilder på en hensiktismessig måte. Pionerskolen med denne pedagogikken var McMaster University, mens blant norske skoler kan man nevne John Bauergymnasene.	G1
comment	Problembasiertes Lernen (PBL) oder auch Problemorientiertes Lernen (POL) auch Case Study Method ist eine Lernform, bei der zunächst ein Problem im Vordergrund steht, für das die Lernenden weitgehend selbstständig eine Lösung finden sollen. Die nachfolgenden Ausführungen sind vornehmlich auf den Einsatz in der Medizinischen Ausbildung bezogen, wo sich das PBL besonders bewährt hat und sich großer Beliebtheit (auf Seiten der Lernenden und der Lehrenden) erfreut.	G1
comment	問題導向學習(Problem-based learning)，簡稱PBL，是目前一種新的學習方式，透過簡單的生活實例，藉由小組討論、实际解决问题的方式，來達到自主學習的目的。目前許多醫學院校的醫學教育教改都朝著這個方向來進行。	G1
label	Apprentissage par problèmes	G1
label	Aprendizagem baseada em problemas	G1
label	Aprendizaje Basado en Problemas	G1
label	Ongelmalähtöinen oppiminen	G1
label	Probleemgestuurd onderwijs	G1
label	Problem-based learning	G1
label	Problembasert læring	G1
label	Problembasiertes Lernen	G1
label	問題導向學習	G1
label	問題解決学習	G1
sameAs	http://rdf.freebase.com/ns/guid.9202a8c04000641f80000000001fc8db	G1
subject	Educational psychology	G1 G3
subject	Philosophy of mind	G1 G5
subject	Problems	G1 G4
retrievalTimestamp	1265817644734	G2
sourceURL	Problem-based learning	G2
page	http://en.wikipedia.org/wiki/Problem-based_learning	G1
is type of	http://dbpedia.org/resource/University_College_Maastricht	G1
is type of	http://dbpedia.org/resource/University_College_Maastricht	G1
is redirect of	http://dbpedia.org/resource/Problem_Based_Learning	G1
is type of	http://dbpedia.org/resource/University_College_Maastricht	G1
is sameAs of	http://mpii.de/yago/resource/Problem-based_learning	G1

Sources

Displayed information originates from the following RDF graphs:
 
G1. http://dbpedia.org/resource/Problem-based_learning
G2. http://localhost/provenanceInformation
G3. http://dbpedia.org/resource/Category:Educational_psychology
G4. http://dbpedia.org/resource/Category:Problems
G5. http://dbpedia.org/resource/Category:Philosophy_of_mind

Session Cache

Display all RDF graphs that are currently in your session cache.